Viikonlopun hopeakurssilla valmistui pari ranneketjua. Ensiksi esittelen isolle immeiselle (=itselleni) tekemäni ketjun, jonka huomaa ilman suurennuslasia :

Toinen onkin hempeää ja hennompaa, helmien kera :

Pidän molemmista, mutta tuo jämerä ketju on juuri sellainen, jota kaavailinkin :)

Puikoilla jotain hys-hys juttua ja pari huivia !

Kivut meinaavat selättää kertakaikkiaan. HÖH ! Onneksi sentään puikot vielä pysyy kädessä. Tuumaan kuitenkin : Täältä tullaan, elämä :)